Suomessa on 282 riistanhoitoyhdistystä. Riistanhoitoyhdistys on riistahallinnon paikallistason yksikkö, jonka toiminta-alue on yhden tai useamman kunnan alue tai kylärajoihin rajoittuen osa suurkuntaa.
Riistanhoitoyhdistys vastaa kestävän riistatalouden edistämisestä toiminta-alueellaan, huolehtii metsästäjien vapaaehtoistoiminnan edistämisestä ja organisoinnista sekä hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät.
Riistanhoitoyhdistyksen hallitus johtaa ja valvoo riistanhoitoyhdistyksen toimintaa. Riistanhoitoyhdistyksen käytännön toimintaa hoitaa toiminnanohjaaja yleensä oman toimensa ohella. Riistanhoitoyhdistysten toiminta rahoitetaan pääasiassa metsästäjiltä kerättävillä riistanhoitomaksuvaroilla.
Riistanhoitoyhdistysten työjärjestys (6 sivua)
TOIMINTA-AJATUS
Riistanhoitoyhdistys on riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetussa laissa
tarkoitetun riistanhoitomaksun maksaneiden metsästäjien omatoimisuuteen perustuva
itsenäinen toimija, jolla on oma maantieteellinen toiminta-alue. Suomen riistakeskus ohjaa ja valvoo riistanhoitoyhdistysten toimintaa.
Riistanhoitoyhdistys vastaa kestävän riistatalouden edistämisestä toiminta-alueellaan,
huolehtii metsästäjien vapaaehtoistoiminnan edistämisestä ja organisoinnista sekä hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät.
Riistanhoitoyhdistyksen julkiset hallintotehtävät ja muut tehtävät määritellään riistahallintolain 14 §:ssä.
TOIMINNAN LÄHIVUOSIEN SUUNTAVIIVAT JA PAINOPISTEALUEET
Riistanhoitoyhdistys tuottaa metsästykseen, riistatalouteen ja riistaeläimiin liittyviä asiantuntija-, koulutus- ja neuvontapalveluita.
Alueen metsästäjien ja metsästysseurojen vapaaehtoistoiminnan jatkuvuuden turvaaminen, esimerkiksi riistalaskennat ja SRVA-toiminta, on toiminnan lähivuosien tärkeä painopistealue.
Alueen metsästäjiä koulutetaan ja informoidaan säännöllisesti.
Nuorille suunnattu toiminta nostetaan yhdeksi painopistealueeksi, tavoitteena välittää
nuorille tietoa metsästyksestä, riistanhoidosta ja metsästysseuratoiminnasta.
